On kuulemma jotkut vaalit. En ole oikein vakuuttunut, että minulle löytyisi sopivaa ehdokasta, mutta päätin kuitenkin täyttää vaalikoneen. Tsekkasin tulokseni kolmella eri koneella, jotta näkisin alkaako sopiva ehdokas hahmottua. Testaamani koneet olivat Helsingin Sanomien, MTV:n ja Ylen vaalikoneet. Tämä artikkeli ei ole mikään virallinen käytettävyysanalyysi, mutta kyllä sieltä osui muutamia ärsyttävyyksiä silmään.
Yleisiä käytettävyyshuomioita vaalikoneista
Pääosin vaalikoneet olivat melko sujuvia käyttää ja ne toimivat suunnilleen yhtä hyvin sekä pöytäkoneella että kännykällä. Hyvää on esimerkiksi se, että kaikissa näkyy selkeästi oma edistyminen – paljonko kysymyksiä on ja missä olet menossa.
Hesarin ja Ylen vaalikoneet ovat jopa hämmästyttävän samanlaisia kysymysten osalta, mutta MTV:n ratkaisu on vähän erilainen.
Mikään koneista ei oikeastaan valaise käyttäjää siitä, miten lopputulos syntyy. Kaikilla on väittämiä ja vastausasteikkona ”samaa mieltä – eri mieltä”. Herää kysymys, kannattaako ehdokkaan näpsiä vaan kaikkiin kohtiin keskimmäinen vaihtoehto, jotta olisi ympäripyöreästi lähellä äänestäjää? Kokeilin vastata keskimmäisen vaihtoehdon jokaiseen kysymykseen ja, kas kummaa, sillä tavalla löytyi 7 puoluetta, jotka ovat vähintään 70-prosenttisesti kanssani samaa mieltä. Tämä ei ole yhtään vähemmän kuin tulos silloin, jos täytän vastaukset ihan tosissani. Joko omat mielipiteeni ovat turhan keskipainotteisia tai sitten kone suosii keskelle vastaavia ehdokkaita.
Aika vähän puolueilla on loppujen lopuksi eroja. Ja kaikista ympäripyöreimmän puolueen palkinto menee Piraattipuolueelle, jonka nimi kyllä viittaisi mielestäni johonkin radikaalimpaan. Tämä analyysi on Hesarin vaalikoneen tuloksista.
Hesarilta löytyy jonkinlainen seloste siitä, miten tulokset lasketaan. Jos oikein ymmärsin, niin tulos perustuu vastausten etäisyyksiin toisistaan. Tämä viittaisi siihen, että tasapaksuus kannattaa.
Mennäänpä tarkemmin yksittäisiin vaalikoneisiin.
MTV:n vaalikoneen käytettävyys
Maikkarin vaalikone alkaa ärsyttävästi Perussuomalaisten mainoksella. Ajatus koneessa on ilmeisesti se, että se näyttää koko ajan reaaliaikaisesti parhaiten vastaavat ehdokkaat, mutta mielestäni yhtään ehdokasta ei tarvitse vielä näyttää silloin, kun yhteenkään väittämään ei ole vastattu. Mobiilissa tätä ongelmaa ei onneksi ole.
Tuloksia olisi parempi alkaa näyttää vasta, kun useampiin kysymyksiin on vastattu.
Väittämät on jaoteltu teemoihin, mutta teemojen vaihtumisella ei oikeastaan ole mitään väliä, koska se on tehty lähes huomaamattomaksi. Teema on yllä olevan kuvan vasemmassa yläkulmassa.
Mobiilikäyttöliittymä toimii kysymyksiin vastatessa ihan mukavasti, mutta parannettavaakin on. Vastaaminen tehdään portaattomaan asteikkoon, minkä käyttö vähän kankeammilla sormilla voi olla haastavaa mobiilitapauksessa. Myös tulosten tarkastelu takkuaa. Välillä tuloksia ei tule ollenkaan. Kun ne sitten tulevat, yksittäisen ehdokkaan tarkempi tarkastelu toimii hitaasti eikä käyttäjälle tule mitään vihjettä, että painallus olisi onnistunut. Kun lopulta pääsee ehdokkaaseen asti, niin takaisin päin pääseminen on hämäävää. Missään ei ole takaisin-nappia. Ja jos klikkaat puhelimen omaa takaisin-nappia, niin joudut koko vaalikoneen alkuun. Siihen tyssää kiinnostus.
Ehdokkaasta takaisin päin pääseminen on Maikkarin koneella hankalaa. Pitää tajuta painaa ”Tulokset”-nappia. Jos käyttää kännykän omaa takaisin-nappia, niin käyttäjä joutuu koko vaalikoneen alkuun. Käyttäjät käyttävät puhelimen painikkeita todella aktiivisesti, joten sovellusten suunnittelussa pitää miettiä tarkkaan, mitä niistä tapahtuu.
Ylen vaalikoneen käytettävyys
Ylen vaalikoneen mobiilikäytettävyys on huomattavasti parempi kuin Maikkarilla. Täyttäminen etenee jouhevasti ja väittämät on myös jaoteltu selkeämmin teemoittain. Teemoja koskeva kuva on sinänsä merkityksetön ja aiheuttaa turhaa vierittämistä, mutta se kuitenkin erottaa teemat selkeästi toisistaan. Etenkin kun samalla vaalikoneen taustaväri muuttuu.
Ylen vaalikoneessa kaikki kysymykset ovat samalla sivulla ja teemoja erottavat vaihtuva taustaväri sekä teemaan liittyvä kuva.
Hieman yllättäen Ylellä on ongelmia muutaman väittämän kielellisessä asettelussa. Yhdessä väittämässä esimerkiksi mainitaan ”perinteiset arvot”
Perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta.
Jos ei termiä määritellä sen tarkemmin, niin jokainen tietenkin peilaa omaan käsitykseensä perinteisistä arvoista. Ilman muuta perinteiset arvot ovat silloin hyvän elämän perusta, jos puhutaan minun perinteisistä arvoistani.
Yle on myös ainoa, jolta lipsahtaa väittämien joukkoon hankalasti tulkittava negatiivinen väittämä.
Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä.
Jos vielä olisit eri mieltä tuon väittämän kanssa, niin siinä olisi kolme negaatiota: ei pidä, kieltää ja eri mieltä. Tämä vaatii jo aikamoista aivojumppaa sekä käyttäjältä että tulosten tulkitsijalta: ”olen eri mieltä, että ei pidä kieltää jotakin”. Niin pitääkö se kieltää vai tehdä, vai mitä? Onneksi tämä oli ainut väittämä lajissaan näissä kolmessa vaalikoneessa.
Ylen vaalikoneessa on vaalipiirikohtaisia väittämiä. Ne ovat hieman hämääviä, kun väittämät alkavat vaalipiirin nimellä.
Vaalipiiriin liittyvä väittämä on hyvä idea siinä mielessä, että kullakin alueella on varmasti omiakin ajankohtaisia teemojaan. Vaasa-sanan töksäyttäminen näyttää kuitenkin äkkiseltään kysymykseen unohtuneelta kirjoitusvirheeltä.
Tulosten tarkastelu onnistuu Ylen koneella aika kivuttomasti. Tulokset voi listata joko ehdokkaina tai puolueina. Ehdokkaan kuvan vieressä on kehote ”Tutustu ehdokkaaseen”, joten käyttäjän ei tarvitse arvata, että mistä klikkaa. Ehdokkaan vastauksien vertailu omiin on myös selkeää.
Ylen vaalikoneessa vastauksien vertailu ehdokkaaseen on selkeää.
Takaisin voi palata puhelimen näppäimellä, mutta vaalikoneen oma takaisin-nappi on piilossa yläreunassa.
Takaisin-nappi löytyy vasemmasta yläkulmasta, mutta moni käyttäjä ei sitä tule huomaamaan. Onneksi puhelimen takaisin-nappi toimii Ylellä paremmin kuin Maikkarilla.
Yksi asia Ylen vaalikoneessa epäilyttää erityisesti: toimiiko logiikka mobiiliversion taustalla eri tavalla kuin pöytäkoneversion? Nimittäin kun aloittaa vastaamisen, väittämään vastaaminen näyttää reaaliaikaisesti parhaiten sopivat ehdokkaat. Kun vastaa ensimmäiseen väittämään ”En osaa sanoa”, osuu silmääni, että silmälasipäinen nainen on 75-prosenttisesti samaa mieltä. Mutta kun toimin samalla logiikalla mobiilissa, hän onkin 88-prosenttisesti samaa mieltä. EDIT 5.4.2019 Sain Ylen Ville Seurilta erittäin asiallisen viestin. Hän kannusti vielä kokeilemaan uudestaan, voinko toistaa saman ongelman enkä enää voinut. Näin ollen kyse oli luultavasti omasta huolimattomuudestani. En nyt kuitenkaan poista tähän liittyviä kohtia kokonaan blogista, koska täytyyhän sitä omat kämminsä julkisesti myöntää.
Katso silmälasipäisen naisen vastausten vastaavuutta omiini. Olen vastannut vasta ensimmäiseen kysymykseen ja tulos on 75 %. Katso sitten seuraava kuva.
Kun vastaan mobiilissa ensimmäiseen kysymykseen samalla tavalla kuin pöytäkoneella, vastausten yhteensopivuus silmälasipäisen naisen kanssa onkin 88%, vaikka se pöytäkoneella oli 75%. Onko minua huijattu? EDIT 5.4.2019 Ei ole huijattu. Epäloogisuus on todennäköisesti johtunut omasta kämmistäni, koska en pystynyt ongelmaa enää toistamaan.
Helsingin sanomien vaalikoneen käytettävyys
Hesarin vaalikone on väittämien osalta hyvin lähellä Ylen konetta. Suurin ero on siinä, että Hesarin väittämiä ei ole jaoteltu teemoittain. Kysymyksiin vastaaminen onnistuu mobiilissakin ja vastausvaihtoehtoihin on helppo osua. Hämäävää on se, että edellisen väittämän vastaus näkyy nykyisessä jo eri värillä kuin muut.
Haluaako kone ohjata käyttäjää valitsemaan koko ajan saman vaihtoehdon? Täysin tyhjät vaihtoehdot olisivat paremmat.
Mobiilin käyttöliittymä on itse asiassa vastaamisen osalta parempi kuin pöytäkoneen. Suurella näytöllä välimatkat kasvavat ja käyttäjä ei välttämättä huomaa, että vastausvaihtoehdon valitseminen lukitsee vastauksen saman tien ja vaihtaa väittämän.
Hesari näyttää tuloksissa ensiksi sopivimman puolueen ja siitä sopivimman ehdokkaan, vaikka yksittäinen ehdokas olisi jostakin toisesta puolueesta sopivampi. Yksittäisen ehdokkaan tarkempi tarkastelu vaatii ehdokkaan nimen klikkaamista. Järkevää olisi tehdä listauksessa koko ehdokasta koskeva alue klikattavaksi tai edes Ylen tapaan laittaa jokin kehote: ”Tutustu ehdokkaaseen”.
Vastausten vertailussa on epäjohdonmukaisesti ehdokkaan vastauksilla samantyylinen graafinen ilmaisu kuin käyttäjällä oli väittämiin vastatessa. Olisi loogisempaa, että käyttäjän vastaukset ilmaistaan sekä vastausvaiheessa että tarkasteluvaiheessa turkoosina pallona ja ehdokkaan vastaukset olisivat tästä poikkeavalla tavalla. Vastaajan voi toki olettaa tietävän omat vastauksensa, mutta yleensä ei kannata tehdä oletuksia käytettävyyden suhteen.
Käyttäjillä ei ole tapana lukea ohjeistuksia. On todennäköistä, että käyttäjä olettaa turkoosin pallon omaksi vastauksekseen ja ruksin ehdokkaan vastaukseksi, koska käyttäjä oli jo lykännyt 30 väittämään turkoosin pallonsa. 30 toistossa ehtii jo muodostua aika vahva mielikuva.
Yhteenveto vaalikoneiden käytettävyydestä
Kun aloin lauantaina näppäilemään vaalikoneita, tarkoitukseni ei ollut tehdä mitään käytettävyysanalyysiä. Ongelmia pisti kuitenkin silmiini, niin ajattelin, että voihan sitä äkkiä edes pinnallisesti vilkaista. Jo nopeastikin vilkaistuna näistä löytyy yhteensä 15 käytettävyysongelmaa. Kokemuksesta tiedän, että käyttäjät löytävät tyypillisesti vielä 5-10 kertaa enemmän ongelmia kuin käytettävyysasiantuntija. Toivottavasti olen väärässä ja käytettävyysongelmia ei tämän enempää ole. Koska onhan äänestäminen kansalaisvelvollisuus ja on ikävää, jos kone johtaa ongelmillaan kansalaista harhaan tämän hoitaessa velvollisuuttaan.
