Kysely on monesti helppo ja näppärä tapa kerätä tietoa käyttäjistä. Kysely on monikäyttöinen myös muiden tutkimusmenetelmien lisukkeena. Kyselyn tekeminen voi olla nopeaa ja vaivaan nähden voi saada yllättävänkin paljon hyödyllistä tietoa. Kyselyä ei kuitenkaan kannata tehdä liian hätiköiden. Siksi olen kerännyt alle kolme helppoa asiaa, jotka välttämällä kyselyn tuloksista tulee paljon luotettavampia ja hyödyllisempiä.

 

1. Kysyt monta asiaa samassa kysymyksessä

Kysymys menee aivan hukkaan, jos yrität änkeä samaan kysymykseen useampia asioita. Huono esimerkki:

Sivusto näyttää mielestäni luotettavalta ja helppokäyttöiseltä: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä.

Luotettava ja helppokäyttöinen ovat kaksi eri asiaa. Ajattele jo kysymystä asettaessasi, mitä eri vastaukset sinulle tarkoittavat. Osaatko tehdä johtopäätöksiä, jos vastaukset painottuvat vastaukseen ”jokseenkin samaa mieltä”? Mitä jos vastaaja on luotettavuudesta ”täysin samaa mieltä”, mutta helppokäyttöisyydestä ”jokseenkin eri mieltä”?

Jos molempien asioiden selvittäminen on sinulle tärkeää, pilko kysymys puoliksi näin:

Sivusto näyttää mielestäni luotettavalta: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä.

Sivusto näyttää mielestäni helppokäyttöiseltä: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä.

 

2. Kysyt liian paljon

Mitä enemmän aiot viedä käyttäjältä aikaa kyselyyn vastaamisella, sitä enemmän joudut siitä maksamaan. Pitkiin kyselyihin vastaamista on motivoitava palkinnoilla. Pitkissä kyselyissä on myös se ongelma, että käyttäjä väsyy loppua kohden. Jos sinun on pakko tehdä pitkä kysely, laita ainakin tärkeimmät kysymykset kyselyn alkuun. Loppua kohden vastaajalla on taipumusta alkaa oikaisemaan vastauksissaan.

Itse suosin maksimissaan kymmenen kysymyksen kyselyitä. Samalla kun karsii ylimääräisiä kysymyksiä pois, aikaa jää miettiä jäljelle jäävien kysymysten asettelua tarkemmin. Tämä parantaa kyselyn luotettavuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä.

 

3. Yrität ennustaa kyselyn avulla

Älä käytä kysymyksiä, joissa esität tulevaisuuden näkymiä. Huono esimerkki:

Asioisitko kaupassamme sunnuntaisin, jos pitäisimme sitä auki myös silloin? Kyllä, ei.

Kysymyksestä päätellen haluat selvittää, uskaltaisitko tehdä ison päätöksen ja laajentaa aukioloaikoja. On hyvä selvittää asiakkaiden mahdollista kiinnostusta aiheeseen, mutta kysymysasettelu on hankala. Vastaaja ei voi kovin luotettavasti ennustaa käytöstään tulevaisuudessa. Kysy mieluummin sellaisia päätöstä tukevia asioita, joita vastaaja on jo menneisyydessään tehnyt tai ollut tekemättä:

Oletko viimeisen kuukauden aikana käynyt ostoksilla sunnuntai-päivän aikana? Kyllä, ei.

Saat jälkimmäisellä kysymystavalla luotettavampaa tietoa siitä, onko vastaajilla koskaan sunnuntaisin ostofiilistä.

 

Bonus: Kysyt moraalisesti latautuneita kysymyksiä

Onko kysymykseen niin sanottuja oikeita vastauksia? Voiko vastaaja antaa itsestään paremman kuvan valitsemalla tietyn vastausvaihtoehton. Jos kysymyksessä piilee viitteitä oikeaan ja väärään, et todennäköisesti saa sillä kovin luotettavia tuloksia. Huonoja esimerkkejä:

Suositko reilun kaupan tuotteita? Valitsetko mieluummin luomutuotteen vai tavallisen?

Yllä olevat esimerkit ovat huonoja ohjaamaan päätöksen tekoa. Voi olla, että vastausten perusteella monikin suosisi reilun kaupan tuotteita, mutta älä kuitenkaan tilaa vielä laivalastillista reilua tavaraa varastoosi. Suosittelen testaamista käytännössä. Ota valikoimaan tuotetta ensin vähän ja seuraa menekkiä. Voit testaamisen lisäksi kysyä esimerkiksi tällaisia:

Oletko huomannut valikoimassamme reilun kaupan tuotteita? Kyllä, ei.

Oletko ostanut kaupastamme reilun kaupan tuotteita? Kyllä, ei.

Jälkimmäiset esimerkit ovat ensimmäisiä parempia, mutta kyllä jälkimmäisissäkin on vielä harhan mahdollisuutta jäljellä. Voit tarkentaa viimeistä kysymystä vielä kysymällä, minkä tuotteen vastaaja on ostanut. Kuitenkin parhaan tutkimustuloksen tähän asiaan saat myyntitilastoista.

 

Yhteenveto

Kysely on hyvä tapa kerätä tietoa suurelta käyttäjäryhmältä. Pienellä vaivalla voit saada ison käyttäjäryhmän osalliseksi kehitystyöhön. Koeta vain välttää nämä 3 + 1 kompastuskiveä:
1. Monen asian kysyminen samassa kysymyksessä
2. Liian pitkän kyselyn laatiminen
3. Jossittelu ja ennustaminen kysymyksen asettelussa
(4). Moraalisesti latautuneet kysymykset.