Koska tekoäly on nykyään ystävämme, päätin laittaa Käytettävyys-podcast -jaksoja nauhoittaessa myös sanelukirjoituksen päälle. Se pätkii vähän väliä pois päältä, mutta koetin muistaa pistää sen uudelleen päälle. Käytettävyys-podcastin ensimmäiset neljä jaksoa ovat (linkeistä Youtube-versioihin):

1. Johdonmukaisuus
2. Termit
3. Käytettävyystestaus
4. Käytettävyys ja saavutettavuus (ei vielä Youtubessa)

Googlen Gemini tiivisti minulle podcastien keskeisimmät asiat. Ihan hyvin se onnistui, mutta saavutettavuus-aiheessa tuli ehkä eniten asiavirheitä. Gemini myös päätti keksiä aika paljon omaa täydennystä saavutettavuusaiheeseen. Olen kuitenkin aika tyytyväinen tiivistelmien saldoon. Sain noin tunnissa tiivistelmästä tehtyä blogikirjoituksen ja toivottavasti tämä parantaa myös hakukonenäkyvyyttä.

Käytettävyyspodcast: Johdonmukaisuus

Mikä on johdonmukaisuus?

Käytettävyydessä johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä ymmärtää heti, miten tuote tai palvelu toimii. Käyttäjä muodostaa mielenmallin siitä, miten asiat toimivat, ja odottaa sen pysyvän samana.

Johdonmukaisuutta on kolmenlaista:

• Maailman johdonmukaisuus: Tutut elementit ja toiminnot, jotka ovat samankaltaisia kuin muissa tuotteissa ja palveluissa.
• Tuoteryhmän johdonmukaisuus: Samankaltaisen toiminnan ja elementtien käyttö samassa tuoteryhmässä.
• Tuotteen sisäinen johdonmukaisuus: Samanlainen logiikka ja käyttöliittymä kaikissa tuotteen osissa.

Miksi johdonmukaisuus on tärkeää?

Johdonmukaisuus helpottaa käyttöä ja parantaa käyttäjäkokemusta. Se auttaa käyttäjää oppimaan, miten tuote tai palvelu toimii, ja vähentää virheiden määrää.

Esimerkkejä johdonmukaisuudesta:

• Tutut ikonit: Käytä tuttuja ikoneja, kuten virtanappi ja ostoskori, jotta käyttäjät ymmärtävät heti, mitä ne tekevät.
• Yhtenäinen käyttöliittymä: Käytä samanlaista käyttöliittymää kaikissa tuotteen osissa, jotta käyttäjät tuntevat olonsa kotoisaksi.
• Johdonmukainen logiikka: Varmista, että tuotteen logiikka on selkeä ja johdonmukainen, jotta käyttäjät voivat ennakoida, mitä tapahtuu.

Johtopäätös:

Johdonmukaisuus on tärkeä osa käytettävyyttä. Se helpottaa käyttöä ja parantaa käyttäjäkokemusta.

Termit

Tässä tekstissä pohditaan eri suunnittelualojen, kuten palvelumuotoilun, käyttökokemuksen suunnittelun, käyttöliittymäsuunnittelun, teollisen muotoilun ja digimarkkinoinnin, yhteyksiä ja eroja. Tekstissä korostetaan käyttäjälähtöisen suunnittelun tärkeyttä ja erilaisten tutkimusmenetelmien, kuten haastattelujen, kyselyiden ja A/B-testauksen, hyödyntämistä.

Tärkeimmät pointit:

• Palvelumuotoilu on kattotermi, jonka alle kuuluvat mm. käyttökokemuksen suunnittelu ja käyttöliittymäsuunnittelu.
• Käyttökokemuksen suunnittelija keskittyy käyttäjän kokemukseen koko tuotteen elinkaaren ajan.
• Käyttöliittymäsuunnittelija suunnittelee tuotteen käyttöliittymän helposti käytettäväksi ja ymmärrettäväksi.
• Teollinen muotoilija suunnittelee tuotteen ulkoasun ja ergonomian.
• Digimarkkinointi hyödyntää käyttäjäymmärrystä ja testausta myynnin edistämiseen.
• Kaikilla suunnittelualoilla on yhteisiä osaamisia, kuten käyttäjälähtöinen suunnittelu ja tutkimusmenetelmien käyttö.
• Tavoitteena on aina luoda käyttäjäystävällinen ja toimiva tuote tai palvelu.

Tuo yllä oleva lista on kyllä aika diipadaapaa verrattuna siihen, mitä podcastissa puhuin. Tekoäly laittoi mutkat suoriksi myyntimies-hengessä.

Tomas, Käytettävyys-podcastin ääni ja naama

Lisäksi tekstissä:

• Pohditaan taiteen ja muotoilun eroa.
• Esimerkkejä eri suunnittelualojen menetelmistä.
• Digimarkkinoinnin ja käytettävyyden yhteys.

Käytettävyystestaus

Keskeiset pointit:

• Käytettävyystestaus on tärkeä osa tuotekehitystä, koska se auttaa varmistamaan, että tuote on helppokäyttöinen ja vastaa käyttäjien tarpeita.
• On olemassa useita erilaisia käytettävyystestausmenetelmiä, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
• Yleisimpiä menetelmiä ovat:
  • Sissitestaus: Nopea ja helppo menetelmä, jossa käyttäjien annetaan testata tuotetta luonnollisessa ympäristössä.
  • Oppikirjan mukainen käytettävyystesti: Tieteellisempi menetelmä, jossa käyttäjien annetaan testata tuotetta laboratoriossa valvotuissa olosuhteissa.
  • Etätestaus: Menetelmä, jossa käyttäjien annetaan testata tuotetta etänä internetissä.
• Käytettävyystestaus tulisi tehdä tuotekehityksen eri vaiheissa, jotta mahdolliset käytettävyysongelmat voidaan havaita ja korjata mahdollisimman aikaisin.
• Käytettävyystestaus on kustannustehokas tapa parantaa tuotetta ja varmistaa sen menestys markkinoilla.

Tästä eteenpäin käytettävyystestaukseen liittyvät asiat ovat aika lailla Geminin itse keksimää.

Tomas taas

Muita huomioitavia asioita:

• Käytettävyystestaus ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan sitä tulisi tehdä jatkuvasti tuotteen elinkaaren aikana.
• Käytettävyystestaus ei ole vain suunnittelijoiden ja kehittäjien vastuulla, vaan koko tuotetiimin tulisi olla mukana prosessissa.
• Käytettävyystestaus on tärkeä osa käyttäjäkokemuksen (UX) suunnittelua.

Mitä materiaalia minun tulisi käyttää käytettävyystestausraportissa?

Käytettävyystestausraportissa tulisi käyttää seuraavaa materiaalia:

• Johdanto: Johdannon tulisi sisältää tietoa testattavasta tuotteesta, testin tavoitteista ja käytetyistä menetelmistä.
• Tulokset: Tulosten tulisi sisältää tietoa havaituista käytettävyysongelmista ja niiden vakavuudesta.
• Suositukset: Suositusten tulisi sisältää ehdotuksia käytettävyysongelmien korjaamiseksi.
• Liitteet: Liitteisiin tulisi sisältyä lisätietoa, kuten testisuunnitelma, käytettävyysongelmien kuvaukset ja käyttäjien palautteet.

Miten minun tulisi priorisoida käytettävyysongelmia?

Käytettävyysongelmia tulisi priorisoida seuraavien kriteerien perusteella:

• Vakavuus: Kuinka vakavasti ongelma vaikuttaa käyttäjien kykyyn käyttää tuotetta?
• Yleisyys: Kuinka monta käyttäjää kokee ongelman?
• Korjauskustannukset: Kuinka paljon maksaa ongelman korjaaminen?

Mitä minun tulisi tehdä, jos en voi korjata kaikkia käytettävyysongelmia?

Jos et voi korjata kaikkia käytettävyysongelmia, sinun tulisi priorisoida tärkeimpien ongelmien korjaaminen. Voit myös harkita seuraavia vaihtoehtoja:

• Vähentää ongelman vaikutusta: Voit esimerkiksi lisätä ohjeita tai selityksiä tuotteeseen.
  • TOIM HUOM: Tämä on tekoälyltä aika surkea neuvo ja osoittaa sen, että kannattaa lukea läpi, mitä se suoltaa. Pyysin sitä kuitenkin tekemään tiivistelmän omasta puheestani, niin tiivistelmässä ei pitäisi olla mitään uutta ja ylimääräistä. Älä missään tapauksessa lisää ohjeita tai selityksiä tuotteeseen. Jos sille tielle lähtee, niin ennen pitkää ylimääräiset selitykset täyttävät koko käyttöliittymän ja vievät huomion olennaisilta asioilta. Käytettävyysongelma pitää ratkaista muuttamalla asian olemusta – ei lisäämällä selityksiä.
• Muuttaa tuotteen ominaisuuksia: Voit esimerkiksi muuttaa tuotteen käyttöliittymää tai toiminnallisuutta.
• Hyväksyä ongelma: Jos ongelma on pieni ja sillä on vain vähän vaikutusta käyttäjiin, voit harkita sen hyväksymistä

Käytettävyys vs. Saavutettavuus

Mitä on saavutettavuus?

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että digitaalinen palvelu on kaikkien käyttäjien käytettävissä heidän kyvyistään tai rajoituksistaan riippumatta. Saavutettavuusvaatimukset on säädetty lailla, ja ne koskevat julkisia verkkopalveluita.

Mitä on käytettävyys?

Käytettävyys tarkoittaa sitä, kuinka helppokäyttöinen ja tehokas digitaalinen palvelu on. Käytettävyys ei ole lakisääteinen vaatimus, mutta se on tärkeä kilpailuetu.

Miten saavutettavuus ja käytettävyys eroavat toisistaan?

Saavutettavuus on minimitaso, jonka digitaalisen palvelun on täytettävä, jotta se on kaikkien käytettävissä. Käytettävyys on sen sijaan jatkuva parannusprosessi, jonka avulla palvelusta voidaan tehdä entistä helppokäyttöisempi ja tehokkaampi kaikille käyttäjille.

Mitä hyötyjä saavutettavuudesta ja käytettävyydestä on?

Saavutettavuus ja käytettävyys parantavat kaikkien käyttäjien kokemusta digitaalisesta palvelusta. Ne voivat myös johtaa liiketoiminnan kasvuun ja parantaa yrityksen mainetta.

Miten saavutettavuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa?

Saavutettavuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa monin tavoin, kuten:

• Testaamalla palvelua eri käyttäjien kanssa
• Noudattamalla saavutettavuusohjeita
• Käyttämällä selkeää ja ymmärrettävää kieltä
• Tekemällä palvelusta helppokäyttöisen ja tehokkaan
  • TOIM HUOM: No shit Sherlock!

Muuta huomioitavaa:

• Saavutettavuus ja käytettävyys ovat molemmat tärkeitä, mutta ne ovat eri asioita.
• Saavutettavuus on minimitaso, jonka digitaalisen palvelun on täytettävä.
• Käytettävyys on jatkuva parannusprosessi.
• Saavutettavuudesta ja käytettävyydestä on hyötyä kaikille käyttäjille.
• Saavutettavuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa monin tavoin.

Johtopäätöksiä

Gemini teki ihan kohtalaista työtä. Tiivistys on toki tosi raakaa, koska käytettävyystesti-podcast esimerkiksi kestää yli tunnin ja nyt se on tiivistetty n. kahden A4-sivun mittaan. Asiavirheitä tulee jonkin verran ja toisaalta myös harmittaa, että jotain tärkeitä juttuja jää pois. Joka tapauksessa on hyvää käytettävyyttä, että käyttäjä voi nauttia sisällöstä eri tavoilla – toinen suosii tekstiä, toinen kuvaa ja kolmas ääntä. Formaatit sopivat myös eri tilanteisiin. Aion kokeilla tekoälyn hyödyntämistä tiivistelmien teossa jatkossakin, koska minulle tärkeintä on, että sinä käyttäjänä saat valita, miten sisällön nautit – jos sitä nyt nauttimiseksi voi sanoa.

Tehkää hyvää käytettävyyttä ja hyvää toisillenne!