Kuulostaako tutulta?
Vanhempi: Täällä ois ruoka valmista!
Lapsi: –
Vanhempi: Syömään!
Lapsi: –
Vanhempi: Tuleppas nyt, niin ei tarvi kylmää ruokaa syödä!
Lapsi: –
Vanhempi: Hopihopi syömään nyt, ruoka on valmista!
Lapsi: –
Vanhempi: *Kävelee lastenhuoneeseen* Eikö sana kuulu? Nyt se perse ylös lattiasta ja syömään, kun muutkin on jo pöydässä! Kipikipikipi!
Lapsi: Joojoo, kyllä mää kuulin, mutta mun piti vaan saada tää yks tyyppi puettua.
Minulle ei ole koskaan käynyt noin, mutta olen kuullut, että monille muille kyllä. Mistä tuossa sitten oli kyse? No vuorovaikutuksesta – tai oikeastaan sen puutteesta. Se ärsyttää, jos vastapuoli ei ilmaise millään tavalla kuulleensa viestiäsi.
Kyse on vuorovaikutuksesta myös silloin, kun käytät jotakin tuotetta tai sovellusta. Lähimaksupääte piippaa sinulle ja kertoo tekstin avulla, että kortti on luettu. Kirveen varsi kertoo kädellesi, milloin terä on kalahtanut klapiin. Olisi hirveän vaikeaa tehdä polttopuita ilman työkalun antamaa tuntumaa. Yleensäkin on vaikea vuorovaikuttaa, jos oma tekosi ei aiheuta mitään vastakaikua.
Käyttöliittymäsuunnittelun termi, joka nyt on kyseessä, on palaute. Alan guru Don Norman esitteli aikoinaan 6 hyvän suunnittelun periaatetta ja palaute (feedback) on niistä ehdoton suosikkini. Jos alun esimerkissä lapsi olisi heti vastannut, että ”joo, mää tuun ihan kohta”, niin vanhemmalta ei ehkä olisi palanut käpy.
Mitä vuorovaikutus on?
Mietitäänpä hetki, mitä vuorovaikutus tarkoittaa? Oma järkeilyni on, että se on vaikuttamista vuorotellen. Ensin sinä teet jotakin. Se vaikuttaa johonkin. Se jokin muuttuu ja vaikuttaa taas sinun seuraavaan päätökseesi. Jos käyttäjänä joudut epäröimään, vaikuttiko aikaisempi tekemisesi mihinkään, tulet epäluuloiseksi. Kukaan käyttöliittymäsuunnittelija ei varmaankaan halua, että käyttäjän tuntee epäluuloa vuorovaikuttaessaan järjestelmän kanssa.
Vinkkejä palautteen antoon ihmisen ja koneen vuorovaikutuksessa
Olitpa siis kirvesvalmistaja, maksupäätenikkari, verkkokauppias tai sovellussankari – tekeleelläsi on aina käyttäjä, joka kaipaa vuorovaikutuksesta palautetta. Tässä vain muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa käyttöliittymä antaa käyttäjälle tärkeän palautteen. Palaute auttaa käyttäjää hahmottamaan, mitä on tapahtumassa:
Tuontitukku.fi -verkkokaupassa ”Lisää ostoskoriin” -napin painamista seuraa erittäin selkeä ilmoitus, että lisääminen onnistui.
Käyttäjä saa palautteen, että osoitin on osunut linkin päälle. Palautteena toimii nuolen muuttuminen käden kuvaksi. (Seliseli kuvan heikolle laadulle on, että kuvakaappaustyökalu ei sisällä osoitinta, joten aiheesta piti ottaa kamerakuva.)
Op.fi-sivulla ”Muut tunnistustavat” -painikkeen painamisesta saa palautteen siten, että painike muuttuu pienen hetken ajaksi valkoisesta harmaaksi.
Prototyyppityökalu Adobe XD on käynnistymässä. Lataamista ilmaiseva sininen palkki on hyvä palaute lisäämään malttia odotukseen.
Käyttäjä saa valonkatkaisijasta palautteen pienenä naksauksena, joka sekä kuuluu, että tuntuu. Jos katkaisija ei naksahda, saatat olettaa sen olevan rikki.
Palautteita voi antaa monilla eri tavoilla. Kaikki aistit ovat käytettävissä. Jos puhelin on päässyt sammumaan, virtapainiketta pitää painaa kauan ja värinä ilmaisee, milloin olet painanut tarpeeksi. Polkupyörän vaihteet naksahtelevat merkiksi siitä, että komento on lähtenyt vaijeria pitkin eteenpäin. Yliopistoissa mietitään voisiko palautteen antamisen muoto olla myös jonkinlaiset iholle kohdistuvat puhallukset tai jonkin pinnan lämpötilan muutos.
Keinoja on monia. Anna käyttäjälle palaute – tieto, että hänen yrityksensä vuorovaikuttaa on rekisteröity.
