Käytettävyystutkimus – lyhyt oppimäärä – osa 3/3: miten

Nyt jatkuu käytettävyystutkimusta koskeva blogisarja. Ensimmäinen osa oli nimeltään ”Miksi”. Toinen kantoi nimeä ”Milloin”. Kolmas ja viimeinen kastetaan Eino-Liisaksi – ei vaan siis nimi on ”Miten”. Miten-kysymykseen vastauksia antaa käyttäjäkeskeinen tuotekehitys menetelmineen.

Tarkoitan käytettävyystutkimuksella tässä yhteydessä tieteenalaa ja toimintatapaa, jossa tuotteiden käyttöliittymiä tutkitaan tavoitteena minimoida erilaisten käyttäjien kohtaamat käytettävyysongelmat.

 

 

Osa 3 – miten?

Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys tarjoaa vastaukset kysymykseen ”Miten?”. Se pitää sisällään muutaman kymmentä menetelmää, joiden avulla saadaan käyttäjien ääni kuuluviin tuotekehityksen eri vaiheissa. Nyt keskitytään vain niihin menetelmiin, joilla kerätään käyttäjien näkemyksiä käytettävyysongelmien löytämiseksi. Osa menetelmistä jää siis pois, koska ne sopivat paremmin alkuvaiheen kartoitukseen ja ideointiin.

Olen käsitellyt jo aiemmin viittä tärkeää käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmää. Tuo aikaisempi kirjoitus menee menetelmiin hieman syvemmälle. Nyt tehdään hyvin pikainen peruskatsaus seitsemään menetelmään, joilla käytettävyysongelmiin voidaan päästä käsiksi.

 

Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys ja menetelmät käytettävyysongelmien etsimiseen.

Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys tarjoaa menetelmiä myös tuotteen kohdistamiseen ja ideointiin, mutta tässä on koottuna menetelmiä käytettävyysongelmien löytämiseen.

 

 

Käytettävyystesti

Käytettävyystesti on tilanne, jossa oikea käyttäjä suorittaa tuotteella tai prototyypillä erilaisia tehtäviä. Tehtäviä suorittaessaan käyttäjä ajattelee ääneen ja auttaa näin testin vetäjää huomaamaan, missä kohdissa tuotteen toteutus ja käyttäjän olettamat ratkaisut eivät ole samalla linjalla. Käytettävyystestejä voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta tyypillisin tilanne on käytettävyyslaboratoriossa tehty testi. Testissä tallennetaan käyttäjän puhe, tuotteella tapahtuvat asiat sekä usein myös käyttäjän kasvot. Näiden tallenteiden avulla on helppo esittää tuotekehitystiimille kohtia, joissa käyttäjällä oli ongelmia.

Vaikka testitilanne on erilainen kuin normaali käyttötilanne, käytettävyystesti on yksi parhaista menetelmistä käytettävyysongelmien löytämiseen. Sitä kannattaa käyttää tuotekehityksen useissa eri vaiheissa. Usein nekin tuotekehitystiimit, joille käytettävyystesti on menetelmänä tuttu, unohtavat että testejä voi tehdä jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Yksinkertaiset paperiprototyypitkin soveltuvat jo käytettävyystestaamiseen ja aikaisen vaiheen testaaminen on erittäin järkevää taloudellisesti.

 

 

Heuristinen arviointi

Heuristinen arviointi on asiantuntijuuteen perustuva arvio tuotteen käytettävyydestä. Hyvän käytettävyyden periaatteet tunteva asiantuntija käy tuotteen läpi nojaten erilaisiin nyrkkisääntöihin eli heuristiikkoihin. Tunnetuin nyrkkisääntölista on Jakob Nielsenin kymmenen kohdan lista.

Heuristisessa arvioinnissa on tärkeää mennä tuote läpi nimenomaan yksi nyrkkisääntö kerrallaan. Jos henkilö tutkii vain yleisesti tuotetta ja katsoo vasta sen jälkeen, mitä heuristiikkoja jää toteutumatta, analyysillä on vaara jäädä varresta löysäksi. Aloittelevat arvioidentekijät hairahtuvat helposti listaamaan vain omasta mielestään ongelmallisia kohtia ja vasta sitten etsimään niille ”selitykseksi” sopivan heuristiikan.

 

 

Kenttätutkimus

Kenttätutkimus on erittäin tehokas, mutta myös melko kallis, menetelmä. Nimensä mukaisesti käytettävyysasiantuntija jalkautuu kentälle, missä tuotetta varsinaisesti käytetään. Tällöin voi saada arvokasta tietoa esimerkiksi häiriötekijöistä, joita käyttäjä kohtaa oikeassa ympäristössä. Kenttätutkimus on hyvin laaja käsite – kentällä voidaan hyödyntää monia eri menetelmiä. Perusperiaate käytettävyysongelmien kartoittamiseen on kuitenkin yksinkertainen: mene sinne missä käyttäjät toimivat.

 

 

Haastattelu

Haastattelun kanssa on vähän kiikun kaakun, että otin sen tähän listaan mukaan. Haastattelu yksin voi olla tehoton tapa löytää käytettävyysongelmia, koska käyttäjä ei välttämättä osaa tai halua kertoa niitä sinulle päin naamaa. Haastattelu voi olla kuitenkin hyvä täydentäjä esimerkiksi käytettävyystestille tai kenttätutkimukselle. Hyvä haastattelija osaa takertua tuotekehityksen kannalta olennaisiin ongelmakohtiin ja saada niiden korjaamiseen olennaista tietoa: ”Miten olet ratkaissut tämän ongelman aikaisemmin? Mitä olisit halunnut löytää käyttöliittymästä tuossa vaiheessa, jossa mietit pitkän aikaa?”

 

 

Kysely

Kysely on kaikille tuttu. Useimmat meistä ovat osallistuneet jonkinlaiseen kyselyyn ainakin joskus. Käytettävyysongelmien paikantaminen kyselyn avulla on kuitenkin melko tarkkaa puuhaa. On turha kysyä käyttäjiltä heidän huomaamiensa käytettävyysongelmien perään, jollei ajoitus ole kunnossa. Harva muistaa yksityiskohtia enää mutaman viikon päästä siitä, kun tuote otti oikein erityisesti päähän. Kyselyyn vastaaminen pitää pystyä mahdollistamaan silloin, kun asia on ajankohtainen. Muutama tärkeä pointti kyselyn tekemiseen löytyy täältä.

 

 

Beta-testaus

Beta-testaus voi tarkoittaa vaikka mitä, mutta tässä blogissa se tarkoittaa tuotteen julkistamista jollekin käyttäjäryhmälle hieman ”virallista” julkaisua aiemmin. Tämä ennakkoryhmä, joka pääsee tuotteeseen käsiksi tavallisia kuolevaisia ennen, koetetaan kannustaa antamaan palautetta. Beta-testauksella ei ole tarkkaa rakennetta käyttäjäpalautteen suhteen, mutta hyvällä etukäteissuunnittelulla siitä voidaan saada paljonkin irti. Laatikaa tuotekehitystiimin kanssa yhdessä mittareita tuotteen eri osa-alueille ja määrittäkää etukäteen, miten lajittelette erilaiset palautteet. Voitte myös keskittyä esimerkiksi sellaisiin kohtiin, joista on ollut keskivertoa vaikeampaa keksiä omasta mielestänne hyvää toteutusta. Käyttäjäpalaute auttaa hiomaan tuotetta ennen julkaisua.

 

 

Web-analytiikka

Monille web-analytiikka tarkoittaa Google Analyticsia. Se on loistava tuote ja ehdoton välttämättömyys kaikissa verkkopalveluissa. Mutta se on kuitenkin enemmän sisällön optimoinnin kuin käytettävyysongelmien etsimisen työkalu. Kun web-analytiikassa mennään vähän pidemmälle, kannattaa ottaa käyttöön Hotjar. Se on työkalu, jonka avulla käyttäjistä voidaan tallentaa videoita ja lämpökarttoja. Hotjarilla onnistuu myös palautteen kerääminen.

Käyttäjävideot ovat erittäin hyvää tietoa käytettävyysongelmien etsimiseen. Hotjarin avulla voit esimerkiksi tehdä asetuksen, että videon tallennus alkaa aina, kun verkkokaupan käyttäjä klikkaa tuotteen ostoskoriin. Tästä tilanteesta alkavia videoita tutkimalla voit löytää kohtia, joissa käyttäjä toimii eri tavalla kuin itse ajattelit.

 

Hotjar käytettävyysongelmien etsimistyökaluna

Olen tutustunut Hotjariin reilu vuosi sitten ja voin kyllä suositella sitä kaikille verkkopalveluiden omistajille.

 

 

Yhteenveto – käyttäjäkeskeinen tuotekehitys tarjoaa avun

Käytettävyystutkimus – lyhyt oppimäärä -osa 2: Miten? käsitteli käytettävyystutkimuksen toteuttamisen menetelmiä. Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. Menetelmiä on kyllä paljon ja niissä harjaantuminen ottaa aikansa, mutta missään tapauksessa kyse ei ole mistään hiukkaskiihdyttelystä. Tärkeintä on ymmärtää se, että oma näkemys ei useimmiten ole sama kuin käyttäjän näkemys, ja että käyttäjän näkemyksen esiin kaivamiseen on menetelmiä tarjolla. Ja Handlaamo Oy tietenkin auttaa kaikessa aiheeseen liittyvässä!

 

Tässä vielä linkit blogisarjan aikaisempiin osiin:
Käytettävyystutkimus – lyhyt oppimäärä -osa 1: Miksi?
Käytettävyystutkimus – lyhyt oppimäärä -osa 2: Milloin?

 

*** Jaksoit lukea tänne asti, kiitos! Ehkä joku muukin jaksaisi - jaa Facebookissa tai Twitterissä: ***