Käytettävyystestaus – viisi virheellistä väittämää

Mitä yhteistä on käytettävyystutkijalla ja nerolla? Molemmat ovat usein väärin ymmärrettyjä, höhöhö. Nyt on aika pistää muutama väärinymmärrys ojennukseen, kun kyseessä on käytettävyystestaus. Olen koonnut tähän viisi virheellistä oletusta, joita kohtaan keskustellessani käytettävyystestauksesta. Otan myös vastuun väärinymmärryksestä. Vika ei tietenkään ole kuulijassa vaan oman viestini pitää olla jatkossa kirkkaampi.

5 virheoletusta käytettävyystestauksesta

Jatka lukemista, niin kuulet, miksi yllä olevat väittämät eivät pidä paikkaansa.

 

1. Käytettävyystestaus koskee vain kuluttajille kehitettäviä tuotteita

Käytettävyystestin tarkoitus on löytää tuotteesta ongelmia, joita tavalliset käyttäjät kohtaavat. Tällaisten ongelmien korjaaminen parantaa käyttäjätyytyväisyyttä, helpottaa myyntiä ja vähentää tuotetuen tarvetta. Nämä ovat monille tuotekehittäjille itsestään selviä asioita – kuluttajatuotteiden kohdalla.

Jostain kuitenkin kumpuaa kansanosa, jonka mielestä käyttäjät yllättäen muuttuvat paljon taitavimmiksi tekniikan käyttäjiksi, kun he siirtyvät kuluttaja-asemastaan työntekijöiksi. Keijo Käyttäjä onkin aivan kuin kala vedessä toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, vaikka hänellä viimeksi eilen jäi junaliput ostamatta, kun käyttöliittymä oli niin vaikea.

Ei ei ei ei. Käyttäjä on ihminen. Ihminen joka ajattelee aivan eri tavalla kuin tuotekehittäjä. Tuotekehittäjä on aina liian sisällä oman tuotteensa maailmassa, jotta voisi tajuta käyttäjien ongelmia ilman käyttäjätestaamista. Ei ole väliä onko kyseessä kuluttajille vai yrityksille suunnattu tuote. Yritys ei käytä tuotetta vaan ihminen.

 

2. Käytettävyystestiä ei tarvita, jos tehdään jo tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa

Yhteistyö asiakkaan kanssa on hankalasti sokaiseva elementti tuotekehityksessä. Miten käytettävyydessä voisi muka olla ongelmia, kun jokainen nappi on juuri siellä, mihin asiakas sen toivoi?

Tässä on kaksi pulmaa. Ensimmäinen on se, että monesti asiakas voi olla eri kuin käyttäjä. Tuotteen tilaaja on herra Iso-Pää Johtaja, mutta todellisuudessa käyttäjiä ovat jotkut aivan muut. Oikeat käyttäjät eivät tietenkään pääse tuotekehityspalavereihin mukaan, koska heidän pitää olla oikeissa töissä. Johtajalla sen sijaan on aikaa mussutella munkkeja mukavassa palaverissa ja kertoa, minkälainen tuotteesta pitää tulla. Jos tällaisessa tapauksessa ei tehdä käytettävyystestausta oikeilla käyttäjillä, niin lopputulos voi olla tosi kiusallinen. Käyttäjät eivät saa sitä hyötyä, mitä haettiin ja johtaja tympääntyy, että ”On se nyt saamari, kun kalliilla ostetaan meille räätälöity tuote ja sitten vaan auotaan päätä, että se ei toimi!” Epäonnistunut tuotekehitysprojekti pahimmillaan lisää eripuraa asiakasyrityksen sisällä.

Toisessa, paremmassa tapauksessa käyttäjiäkin on mukana tuotekehityksessä. He eivät kuitenkaan ole ammattilaisia käyttöliittymäsuunnittelussa. On eri asia toivoa tuotteeseen ominaisuuksia, kuin käyttää niitä tositilanteessa. Tuotekehitys voi olla hyvää keskustelua kehittäjien ja käyttäjien välillä, mutta käytettävyystesti on kuitenkin eri asia, kuin toivottujen ominaisuuksien esittely. Käyttäjät kannattaa pistää tositoimiin ilman neuvomista ja näin nähdä, miten he toimivat. Käytettävyystestaus on tässä se ratkaisu.

 

3. Käytettävyystestaamisen oikea hetki on ennen tuotteen julkaisua

Toki. Mutta käytettävyystesti ei kuitenkaan ole mikään leimasin, jolla hyväksytetään tuote ennen julkaisua. Käytettävyystestissä löytyy ihan varmasti käytettävyysongelmia ja käytettävyystesti sopii mihin vaiheeseen tahansa. Kyse on siis siitä, kuinka halvalla halutaan korjata löydetyt ongelmat. Jos testataan ensimmäistä kertaa vasta juuri ennen julkaisua, ollaan pississä. Ongelmia löytyy ja joudutaan miettimään, käytetäänkö paljon rahaa korjaamiseen vai julkaistaanko hankala tuote. Jos taas testataan jo aikaisen vaiheen prototyyppiä, korjaaminen on helppoa ja edullista.

Parempi on kuitenkin testata edes myöhään kuin ei milloinkaan. Testi palvelee myös jo olemassa olevia tuotteita. Vain käytettävyystestin avulla voi päästä kärryille niistä ongelmista, joiden kanssa käyttäjät tuskailevat päivittäin. Palautekanavat eivät tuota tätä tietoa, koska käyttäjien on vaikea kuvailla ongelmiaan. Vain käyttäjän näkeminen käytettävyystestissä auttaa ymmärtämään ongelmien todellisuuden.

Käytettävyystestaamisen oikea hetki on siis milloin tahansa.

 

4. Käytettävyystesti = kyselytutkimus

Tätäkin tulee välillä vastaan. Käytettävyystesteistä saatetaan ajatella, että ne ovat keino selvittää moniko käyttäjä tekee niin ja näin. Joitakin määrällisen tutkimuksen ominaisuuksia voidaan toki sisällyttää käytettävyystestaukseen, mutta testi on ennen kaikkea laadullinen tutkimus. Käytettävyystestin tarkoitus on löytää käytettävyysongelmia. Eri käyttäjien kanssa löytyy jonkin verran samoja ongelmia ja jonkin verran uusia.

Testin tulos ei ole prosentti tai lukema. Testin tärkein anti on oivallus siitä, kuinka eri tavoilla käyttäjät näkevät asiat verrattuna tuotteen kehittäjiin. Tähän oivallukseen päästään, kun oikeille käyttäjille annetaan tehtäviä ja seurataan, miten he niissä onnistuvat – tai eivät onnistu.

 

5. Käytettävyystestaus on nettisivujen tekemistä

Joillakin ihmisillä huonot käyttäjäkokemukset liittyvät niin vahvasti nettisivuihin ja verkkokauppoihin, että heidän mielestään käytettävyyden parantaminenkin on yhtä kuin nettisivujen tekemistä. Käytettävyystestin lopputuloksena ei kuitenkaan synny nettisivuja. Käytettävyystestin lopputuloksena syntyy ymmärrys. Ymmärrys käyttäjän ja tuotekehittäjän erilaisuudesta. Käytettävyystestejä voidaan tehdä esimerkiksi verkkosivustoille, käsityökaluille, rakennuksille, sovelluksille, vaatteille ja kalusteille.

 

 

Siinä kaikki tällä erää. Tee sinäkin käytettävyystestausta. Sille löytyy aina tuotekehityksessä hyödyllinen paikka!

 

*** Jaksoit lukea tänne asti, kiitos! Ehkä joku muukin jaksaisi - jaa Facebookissa tai Twitterissä: ***