Heippahei hyvinvointi

Tiesit kai jo, että kehittyneitä maita vaivaa yksi väistämätön megatrendi: huoltosuhteen heikkeneminen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä työntekijää kohden on koko ajan enemmän niitä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella. Hyvinvointi on tulkintani mukaan sitä, että näistä työvoiman ulkopuolella olevista pidetään huolta. Ja hyvinvoinnille voidaan sanoa hyvästit, jollei jotain mullistavaa tapahdu apua tarvitsevien palvelukentässä.

Tilastokeskus huoltosuhde hyvinvointi

Findikaattori.fi-sivustolta löytyvä ja tilastokeskuksen tietoihin perustuva kuva siitä, miten väestömme jakautuu työllisiin ja muihin.

 

Hyvinvointi huoltosuhde ennuste

Taloustaito.fi-sivulta löytyy tämä kuvaaja. Olemme nyt viidennessä palkissa vasemmalta. Suunta on vahvasti siihen, että huoltosuhde kasvaa. Mitä suurempi huoltosuhde sitä enemmän työllisten ulkopuolella olevia henkilöitä verrattuna työllisiin.

 

Nyt on ollut paljon puhetta vanhustenhuollon surkeasta tasosta. Vaali-innostaan piukeat puolueet lupailevat kaikenlaista helpotusta vanhuksista huolestuneiden ääniä kalastellakseen. Hoitajamitoitus on tietenkin yksi näkyvimmin esillä ollut asia. Oikeastihan kysymys ei ole näin yksinkertainen: ”Haluatko että mummista huolehditaan paremmin?” Vaan kysymys on ennemminkin tällainen:

 

”Kummasta haluat, että huolehditaan – lapsestasi vai isoäidistäsi?”

Lisääminen vanhustenhuoltoon tarkoittaa, että jostain muualta otetaan pois. Tai sitten otetaan lisää velkaa. Velan ottaminen tarkoittaa taasen sitä, että velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Eli pistetäänkö nyt hätäratkaisulla Esteri-mummi kuntoon ja siirretään ongelmaa vähän eteenpäin – Nikodemus-vauvan huoleksi?

Jos ajatellaan nyt omahyväisesti vain Suomea, niin meidän hommamme täällä olisi keksiä jotain, mitä voidaan myydä ulkomaisille. Siitä myynnistä tulevat rahat voidaan sitten käyttää hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Erilaiset veromuutokset ja lakisäädökset maan sisällä eivät lisää rahaa yhtään. Niillä voidaan korkeintaan hienosäätää, meneekö naapurillasi paremmin kuin sinulla.

 

Pelastava digimörkö

Ymmärrän että hoitoalalla suhtaudutaan uuteen teknologiaan varovaisesti. Asiakkaat saavat jo nyt aivan liian vähän inhimillistä vuorovaikutusta. Kuka siihen kaipaa jotain robotteja ja videonäytön kautta palvelevia naamoja?

Terveysteknologian parissa meillä käyttäjäkokemuksesta kiinnostuneilla ihmisillä riittää työsarkaa. Onneksi alamme guru, pioneeri ja idolini Jakob Nielsen vakuuttaa, että käyttäjäkokemuksen parissa työskentelevien asiantuntijoiden määrä tulee kasvamaan seuraavien 30 vuoden aikana satakertaiseksi.

Kysynkin nyt teiltä poliitikot ja politiikasta kiinnostuneet: Oletetaan että vaalien myötä alkaa muotoutua käsitys, että hoitoalalle pitää panostaa enemmän.

Voisimmeko yhden hoitajamitoitusta esittävän luvun sijasta panostaa kehittämään prosesseja ja teknologioita niin, että niissä on jotain myytävää Suomen ulkopuolellekin?

Yhtä lisähoitajaa ei voida tuotteistaa vientituotteeksi, mutta loistavia käytäntöjä ja teknologioiden hyödyntämistapoja kyllä.