Käytettävyystestin osallistuja on sinnikäs mutta epävarma

Käytettävyystestissä on kaksi asiaa, joissa testitilanne vääristää käyttäjän suopeutta testattavaa tuotetta kohtaan. Ne ovat käyttäjän sinnikkyys ja epävarmuus. Nämä aiheuttavat päänvaivaa sekä itse testitilanteen suunnitteluun ja vetämiseen että itse tuotteen kehittämiseen.

 

Käytettävyystestin osallistujan sinnikkyys

Sinnikkyys ei suinkaan ole tässä tapauksessa positiivinen asia. Sinnikkyydellä viittaan nimittäin siihen, että ihminen on testitilanteessa sinnikäs. Hän on ottanut itselleen aikaa osallistua testiin ja on ystävällisesti halukas suorittamaan testitehtäviä.

Testin vetäjä antaa tehtäväksi vaikkapa luoda tunnukset ja kirjautua sisälle järjestelmään
X. Testissä käyttäjä kohtaa vaikka mitä ongelmia, mutta ei perkele anna periksi, kun kerran testaamaan on tultu. Tosielämässä tämän henkilön vieressä ei ole heeboa kannustamassa, että ”kokeile vaan vielä”. Tosielämässä käyttäjä jättää homman kesken ja pahimmassa tapauksessa siirtyy kilpailijasi luokse.

 

Käytettävyystestin osallistujan epävarmuus

Epävarmuuskin tulee hyvin ilmi testitilanteessa. Jos on pienikin ongelma, niin käyttäjä syyttää itseään:
– En minä näitten kanssa yleensä pärjää.
– Minä oon niin tottunut tuohon vanhaan.
– Minä oon vaan tällainen.

Mutta mitä luulet, jos käyttäjä on palvelusi äärellä yksikseen yskiskelemässä. Tuskin hän itseään soimaa, että ”olempa typerä”. Tai jos vaikka soimaakin, niin lopputulema on sama kuin jos soimaisi palveluasi. Ei tule mitään. Unohdetaan koko homma.

 

Mitä testin vetäjä voi tehdä?

Sinnikkyydelle ei oikein mahda mitään. Testitilanne vääristää sitä väkisinkin, ja on oikeasti ihan hyvä kannustaa osallistujaa yrittämään tehdä tehtävä loppuun asti, jos hänellä kerran itsellään sinniä riittää. Mitä pidemmälle hän tehtävässä pääsee, sitä enemmän saadaan tietoa käytettävyysongelmista. Se on kuitenkin selvää, että jos testin vetäjän pitää useamman kerran tsempata testiosallistujaa, niin käytettävyydessä on vielä paljon parannettavaa. Eli vetäjän kannattaa kirjoittaa muistiin, missä tilanteissa auttoi tai kannusti osallistujaa.

Epävarmuus on sitten toinen asia. Ennen testiä käyttäjän kanssa käydään käytettävyystestin perusasiat läpi. Perusasioihin kuuluu muun muassa se, että korostetaan: ”Vika ei ole koskaan käyttäjässä. On hyvä, jos testissä kohdataan ongelmia, koska silloin ne selviävät ja ne voidaan korjata. Et voi tehdä mitään väärin.”

Ohjeistuksesta huolimatta osallistujat voivat potea epävarmuutta ja syyttää itseään, jos asiat eivät onnistu. Olenkin kehitellyt viimeisimpien testien jälkeen uutta esimerkkiä, jota aion kokeilla seuraavalla kerralla. Se kuuluu näin:

Onko sinun kodissasi valot? Osaatko laittaa ne päälle ja pois? Arvasin että osaat. Tässä on kyse ihan samasta asiasta. Ei ole meidän käyttäjien tehtävä yhdistellä punaisia, sinisiä ja ruskeita sähköjohtoja sen mukaan, tarvitaanko valot päälle vai pois. Ja tarvitaanko ne keittiöön vai olohuoneeseen. Tuotekehittäjien tehtävä on tehdä asiasta niin yksinkertainen, että käyttäjiltä ei vaadita erikoisosaamista. Käytettävyystestin tarkoitus on joutua ongelmiin tuotteen kanssa. Sitten tuotekehittäjät voivat tietää ne ongelmat ja tehdä niistä niin helppokäyttöiset, että kaikki osaavat käyttää.

Saapa nähdä auttaako tuo. Onko esimerkki mielestäsi ymmärrettävä vai pitäisikö sitä vielä hinkata johonkin suuntaan?