Käytettävyyden hinta – kolme esimerkkiä

Mikä on hyvän käytettävyyden hinta? Kerron tässä postauksessa kolme esimerkkiä. Käytettävyyden parantamiseen on lukuisia eri menetelmiä. Yksi käytetyimmistä on käytettävyystesti. Käytettävyystestissä oikea käyttäjä tekee tuotteella tai palvelulla tehtäviä, jotka perustuvat tuotteen tärkeimpiin toimintatarkoituksiin. Samalla käyttäjä ajattelee ääneen. Testissä havaitaan sellaisia käyttöä hidastavia tai jopa estäviä asioita, joita suunnittelutiimi ei voisi ilman oikean käyttäjän osallistamista tulla ajatelleeksi.

Kun mietitään käytettävyyden hintaa, siihen vaikuttaa olennaisesti tapa, millä käyttäjä osallistetaan. Käytettävyystestejä voi tehdä erittäin tieteellisesti tai hyvin vapaamuotoisesti. Kerron nyt kolme esimerkkiä käytettävyystestaamisesta erilaisilla budjeteilla.

 

1. Syvällinen käytettävyystesti tieteellä höystettynä

Kaikissa käytettävyystesteissä pyydetään osallistujaa ajattelemaan ääneen. Osallistuja voi siis kertoa, miltä hänestä tuntuu. Joskus voi olla tarpeen kuitenkin selvittää osallistujan tuntemuksia vielä tarkemmin. Käytän esimerkkinä auton tuotekehitystä.

Autonvalmistaja haluaa kokeilla uutta ja vanhaa kosketusnäytön käyttöliittymää ja niiden vaikutusta ajamiseen. Samalla halutaan esimerkiksi seurata kuljettajan keskittymistä, katsetta, sykettä, hengitystä ja hieneritystä. Osallistujalle annettavat testitehtävät voivat olla esimerkiksi tällaisia:

  • Aja ajoradalla yksi kierros.
  • Kun tulet sinisen merkin kohdalle, laita sisätilan lämmitystä 2 astetta suuremmalle.
  • Mittaa yhden kierroksen pituus kilometreissä.

 

Testitehtävät voivat olla mitä moninaisimpia. Se mikä valmistajaa tässä kiinnostaa on, kuinka erilaiset käyttöliittymävaihtoehdot vaikuttavat ajajaan. Aiheuttaako uusi enemmän sydämen tykytystä, pysyykö katse tiessä kauemmin, stressaantuuko kuski? Tavoite on kehittää käyttöliittymää niin, että se toimisi mahdollisimman jouhevasti ja häiritsisi kuljettajan liikenteeseen keskittymistä mahdollisimman vähän.

Tällainen testi on ilman muuta käytettävyystestaamisen kalliimmasta päästä. Tarvitaan ensinnäkin auto. Lisäksi pitänee vuokrata moottorirata (toki valmistajalla on omansakin, mutta maksaa sekin). Testiosallistujia tarvitaan tavallista enemmän, koska halutaan sellainen määrä, että voidaan tehdä luotettavia päätelmiä eri käyttöliittymillä saaduista kehonmuutostasoista ja katseenseurannasta. Mittauslaitteistoa on paljon enemmän kuin tavallisessa käytettävyystestissä.

Oikeastaan tässä liikutaan tieteellisen kokeen ja käytettävyystestin rajamailla. Hinta pyörii 10 000 euron kieppeillä.

 

2. Perus käytettävyysesti käytettävyyslaboratoriossa

Tämä testi on oppikirjan mukainen testi. Jos menisit kurssille, jossa kerrotaan käytettävyystestin tekemisestä, niin luultavasti oppisit juuri tämän tavan. Käytettävyyslaboratorio on tila, jossa on erilaisia välineitä käytettävyystestien tallentamiseen – mikrofoneja, kameroita, tietokoneita ja mobiililaitteita. Usein testataan graafista käyttöliittymää ja testitallenteelle tulee itse käyttöliittymässä tapahtuvien asioiden lisäksi kuva osallistujan kasvoista sekä testin osallistujan ja vetäjän puheet.

Yhä enenevässä määrin testattavat sovellukset ovat mobiilisovelluksia, jolloin enää ei voidakaan seurata hiiren osoittimen harhailua näytöllä. Silloin on syytä käyttää dokumenttikameraa tai vastaavaa, jotta nähdään myös osallistujan kädet. Joskus tallennetaan myös osallistujan katseen liikkeet. Katseseurannan avulla voidaan havaita, mitkä osiot kiinnittävät eniten käyttäjien huomiota.

Tyypillinen testi kestää yhdeltä osallistujalta puolesta tunnista tuntiin. Tässä ajassa ehditään suorittamaan 10-20 tehtävää. Yleensä osallistujaa pyydetään lopuksi vielä täyttämään maksimissaan yhden sivun mittainen kyselylomake.

Käytettävyystesti on rakenteeltaan tarkkaan määritelty ja testin vetäjä pyrkii ohjeistamaan kaikki eri käyttäjät mahdollisimman samalla tavalla. Apuna käytetään skriptiä. Tallennuksesta ja tiukasta rakenteesta johtuen pelkästään osallistujan perehdyttäminen testitilanteeseen, ääneenajatteluun ja tallennuslupaan vie noin kymmenen minuuttia.

Tallentamisen ansiosta testin vetäjä pystyy olemaan osallistujalle täysin läsnä koko testaamisen ajan. Huomiot käytettävyysongelmista kirjataan vasta analysoimalla testitallenteita. Testitallenteista saadaan myös hyviä leikkauspätkiä koko tuotekehitystiimille.

Jos autonvalmistaja olisi taas asialla, perus käytettävyystestissä voitaisiin tutkia käyttöliittymän käytettävyyttä monilta osin samoilla tehtävillä kuin syvällisemmässäkin testissä, mutta ilman liikkeessä olemisen aiheuttamia häiriöitä. Testissä käyttäjä kiinnittää koko ajan huomionsa käyttöliittymään, joten tehtävien suorittaminen on tositilannetta helpompaa.

Perus käytettävyystestin hinta muodostuu 3-5 ostallistujan rekrytoinnista, osallistumispalkinnoista, testin rakenteen suunnittelusta, itse testeihin käytetystä ajasta, testivälineistä ja tallenteiden analysoinnista ja raportoinnista. Huolellisesti tehty testi pyörii hinnaltaan 3 000 euron kieppeillä testattavan tuotteen laajuudesta riippuen.

 

3. Edullisin käytettävyystesti eli ns. sissikäytettävyystesti

Sissikäytettävyystesti on terminä Suomessa uusi. Järkeilin termin aivan itse ulkomaailmassa käytetystä Guerrilla Human-Computer Interaction -määritteestä. Aikanaan Guerrilla Marketing on suomennettu sissimarkkinoinniksi. Yhtäläisyyttä sissimarkkinointiin on muutenkin kuin nimen kautta. Sissimarkkinoinnista sanotaan nimittäin näin:

Sissimarkkinoija käyttää miljoonien eurojen sijaan älyään, ketteryyttään ja aikaansa… pienikin yritys markkinoi edullisesti mutta tehokkaasti tuotteitaan ja palvelujaan – ilman ensimmäistäkään mainosta.

Käytetävyystestin tapauksessa voisi sanoa, että pienikin yritys kehittää tuotettaan käyttäjälähtöisesti – ilman testilaboratoriota. Käytettävyyden hinta voi siis olla hyvin edullinenkin, kun käytetään ketteriä keinoja.

Sissikäytettävyystestissä karsitaan kuluja vähän joka paikasta:

  • käyttäjän rekrytoinnista
  • testitilanteeseen perehdytyksestä
  • testin pituudesta
  • analysointiin käytetystä ajasta
  • raportointiin käytetystä ajasta.

Testaaja voi jalkautua esimerkiksi kahvioon tai tapahtumaan, jossa väkeä on liikkeellä. Potentiaalista osallistujaa napataan hihasta kiinni, että ”Hei, voitko testata kehitteillä olevaa tuotetta n. kymmenen minuuttia. Saat vaivanpalkaksi pullakahvit (elokuvalipun, lahjakortin tms.).” Jos mahdollista, testiympäristöä voi miettiä sen mukaan, mikä on testattavan tuotteen kohderyhmä. Jos kyseessä on esimerkiksi nuorille suunnattu sovellus, lähde koululle tai yliopistolle testaamaan. Joskus testiosallistujiksi kelpaavat myös työkaverit. Työyhteisön on oltava kuitenkin sen kokoinen, että löydät osallistujaksi henkilön, joka ei ole kehittämässä samaista tuotetta, jota haluat sissitestata.

Testiä ei tallenneta vaan testin vetäjä kirjoittaa havainnot ylös testin aikana tai testin jälkeen. Valmis muistiinpanopohja voi auttaa. Itse toimin niin, että tulostan testisuunnitelmasta niin monta versiota kuin aion saada testaajia. Jokaisen eri testin muistiinpanot on helppo kirjata testisuunnitelmaan, koska sen avulla voi vielä kerrata tilanteen oikeassa järjestyksessä uudelleen läpi mielessään.

Sissikäytettävyystesteistä on tärkeää tiedostaa se, että lyhyessä ja vapaamuotoisessa testitilanteessa ei ole mahdollisuutta salassapitoasioille. Jos kehitettävä tuote halutaan pitää salassa, perus käytettävyystesti sopii siihen paremmin.

Autonvalmistajan kehitystiimi voisi jalkautua sissikäytettävyystestaamaan uuden kosketusnäytön käyttöliittymää suunnittelun aikaisessa vaiheessa, jossa vasta hahmotellaan käyttöliittymän näkymiä. Tavoitteina voi olla esimerkiksi selvittää, ymmärtääkö käyttäjä nopeasti, että tietynlainen kuvaaja tässä tarkoittaa penkin lämmitystä.

Userbrain-blogissa käydään hyvin tarkkaan läpi sissikäytettävyystestin toteuttaminen. Kyse on yksinkertaisesta ja ketterästä toimintatavasta. Kustannukset pyörivät muutaman sadan ja 1 500 euron välillä.

 

Mikä on yhteistä kaikille testeille?

Riippumatta testibudjetista, käytettävyystestiä suunnitellessa pitää muistaa nämä asiat:

  • laadi testitehtävät, jotka vastaavat tuotteen oikeita käyttötapauksia
  • tee pilottitesti yhdellä osallistujalla (esim. työkaveri, kaveri, sukulainen)
  • pyri löytämään tuotteen kohderyhmää vastaavat testikäyttäjät
  • kiitä osallistujaa siitä, että hänen avullaan saadaan arvokasta tietoa tuotekehitykseen
  • muistuta aina että käytettävyystestissä testataan tuotetta – ei osallistujaa
  • muistuta osallistujaa ääneenajattelusta
  • älä auta tai johdattele osallistujaa testitehtävissä
  • lataa välineistön akut täyteen ja ota laturit mukaan
  • seuraa ajankulua.

Pilottitesti ja ajankulun seuraaminen ovat tärkeä osa ammattimaista toimintaa. Ilman pilottitestiä et voi tietää kauanko testeihin menee. Kun tiedät testaamiseen kuluvan ajan suunnilleen, pystyt herättämään osallistujissa luottamuksen, että heiltä ei mene heidän arvokasta aikaansa enempää kuin on luvattu.

 

Käytettävyyden hinta – yhteenveto käytettävyystestien eri muodoista

Olen ehkä hitusen jäävi sanomaan, mutta käyttäjä pitäisi osallistaa tuotekehitykseen aina. En ole vielä koskaan tehnyt käytettävyystestiä, jossa ei olisi löytynyt käytettävyysongelmia, joiden korjaaminen tekee tuotteen käytöstä helpompaa. Joskus käyttäjän osallistamiseen on enemmän aikaa – joskus vähemmän. Tämä taulukko auttanee kertomaan, miten käytettävyystestejä voi tehdä erilaisilla budjeteilla.

Käytettävyyden hinta, esimerkkejä