Käyttöliittymäsuunnittelu vaatii asennemuutosta

Oletko koskaan kohdannut hankalasti käytettävää käyttöliittymää? Veikkaan että olet. Väitän että noin 100 % ihmisistä on törmännyt hankalasti käytettäviin tuotteisiin. Melkein sata prosenttia meistä on myös alkanut ratkomaan, miten MINUN mielestäni se ongelmallinen kohta pitäisi toteuttaa. Juuri siinä piilevät käytettävyyden ongelmat. Käyttöliittymäsuunnittelu etenee helposti yhden henkilön näkökulma edellä. Silloin käy niin, että käyttöliittymä on optimoitu henkilöille, joilla on sama koulutus ja samat tietotekniset valmiudet kuin käyttöliittymäsuunnittelijalla, ja jotka pläräävät imurointia vältellessään samoja sovelluksia.

Kukaan ei tee tahallaan hankalia käyttöliittymiä. Moni vaan ei tule ajatelleeksi oman ajattelutapansa ristiriitaisuutta. Ensin naureskellaan, että miten ihmeessä törmäsin taas tällaiseen tuotteeseen, jossa ei ole yhtään ajateltu käyttäjää. Parin sekunnin päästä ollaankin jo itse keksitty parempi tapa, jossa kuitenkin se ainoa ajateltu käyttäjä on MINÄ ITSE. Teen tätä jatkuvasti itsekin. Ehdin vahingossa keksimään toteutuksen, joka olisi itselleni oikein bueno. Onneksi tulen kuitenkin hetken päästä järkiini ja alan miettiä, miten voisin osallistaa käyttäjän tuotekehitykseen.

Hyvän käytettävyyden tekeminen on siis ennen kaikkea asennelaji. Tunnusta oma ristiriitaisuutesi. Tunnusta että et edusta koko käyttäjäryhmää. Tunge omat ennakkoluulot sinne, minne aurinko ei paista (esim. roskis 😉  ). Keksi edes yksi keino osallistaa käyttöliittymää täysin tuntemattomia henkilöitä suunnitteluun. Tämän linkin takana pari esimerkkikeinoa.

 

Käytettävyyskypsyys

Jonathan Earhty tunnisti aikoinaan kuusi eri tasoa yritysten käytettävyyskypsyydelle. Käytettävyyskypsyys tarkoittaa, kuinka vastaanottavainen yritys on käyttäjäkeskeisyyden huomioimiselle tuotekehityksessään. Tasot muodostuvat yrityksen asenteista, teknologiasta ja johdon toimenpiteistä. Me käyttäjäkeskeisyyteen rakastuneet tietenkin ajattelemme, että jokaisen organisaation tulisi pyrkiä pääsemään käytettävyyskypsyydessään korkeimmalle tasolle. Tasot ovat:

 

Tunnistamaton

Yrityksessä ei tunnisteta tarvetta käyttäjälähtöiselle työskentelylle. Heittelehtivä tyytyväisyys käyttäjien keskuudessa ja saaduissa palautteissa ei huolestuta yritystä.

 

Tunnistettu

Yrityksessä tunnistetaan tarve parantaa järjestelmien käytettävyyttä. Yrityksellä on hallittu toimintatapa tuotteiden kehittämiseen ja työntekijät ymmärtävät käytettävyydeltään hyvien tuotteiden tekemisen taloudelliset hyödyt.

 

Harkittu

Yrityksessä painotetaan tietoisesti työntekijöille käytettävyyden laatua. Henkilökuntaa koulutetaan käytettävyyden parantamiseen. Yritys pyrkii lisäämään tietoisuutta siitä, että loppukäyttäjän huomioiminen kehityksen aikana parantaa käytettävyyttä.

Käyttöön otettu

Käyttäjäkeskeinen toimintatapa on käytössä ja se tuottaa hyviä tuloksia. Loppukäyttäjät ovat mukana järjestelmien määrittelyssä ja testaamisessa. Yrityksellä on sopivaa henkilökuntaa huomioimaan käytettävyyden parantamisen vaatimat toimenpiteet. Kehityksessä käytetään soveltavasti eri tekniikoita tilanteen, järjestelmän ja loppukäyttäjien perusteella.

 

Yhdistetty

Käyttäjäkeskeinen toimintatapa on yhdistetty yrityksen tuotteiden laadun kehitykseen ja elinkaareen. Käyttäjäkeskeisyyttä johdetaan niin, että se voidaan ulottaa kaikkiin olennaisiin tuotteisiin. Aikaa ja resursseja on riittävästi, jotta voidaan varmistaa käytettävyyden laatu. Käyttäjäkeskeisistä menetelmistä saatu tieto on helpossa muodossa, jotta kaikki tarvitsevat voivat sitä hyödyntää.

 

Vakiintunut

Taloudellinen ajattelu perustuu kaikkien järjestelmien käytettävyyden laatuun. Yrityksen kulttuuri hyötyy siitä, että se tunnetaan käyttäjäkeskeisenä. Käytettävyys ei ole läsnä pelkästään valmistettavissa tuotteissa, vaan myös yrityksen sisäiseen kehitykseen käyttämiä työkaluja ja toimintatapoja kehitetään käyttäjälähtöisesti. Käytettävyysongelmien korjaamista pidetään yhtä tärkeänä kuin muiden vikojen korjaamista. Käyttäjäkeskeisen työn tekijöiden taitoja arvostetaan yhtä paljon kuin muidenkin tuotekehittäjien.

 

Käyttöliittymäsuunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Käyttäjän huomioiminen on ennen kaikkea asennelaji. Tekniikat eivät ole ylivoimaisen vaikeita. Toki niissä harjaantuu, mitä enemmän niitä käyttää, mutta valtaosa meistä voi aloittaa niiden opettelun, kun vain päättää tehdä niin. Ja, mitä enemmän käyttäjäkeskeisyyteen perehtyy, sitä enemmän huomaa myös hyvän käytettävyyden taloudelliset hyödyt. Ajattelepa maailman suurimpia yrityksiä:

Amazon: kaikki maailman kirjat muutamalla klikkauksella muutamassa sekunnissa – aika käyttäjäystävällistä.

Google: eiköhän alla olevat kuvat kerro tarpeeksi siitä, kuinka yksinkertaiseksi asian voi käyttäjälle tehdä:

Yahoon ja Googlen käytettävyys

Yahoo täyttää ruudun kaikella mahdollisella, kun taas Google ohjaa käyttäjän huomion tärkeimpään palveluunsa.

 

Apple: laitteiden saumaton yhteispeli ja Steve Jobsin legendaarinen lausahdus ”tuhat laulua taskussasi” – aika käyttäjäystävällistä.

Monille Apple tuntuu olevan vähän kuin uskontoasia. Tarkennan siis, että en itse omista ainuttakaan Applen laitetta, mutta arvostan yhtiön kykyä ja halua tehdä tuotteita, joita käyttäjät haluavat käyttää.

Kysykää siis niiltä käyttäjiltä. Kysykää muiltakin kuin työkaverilta ja äidiltä.