Miksi käytettävyystestejä tehdään? No siksi, että tiedetäisiin paremmin, mitä käyttäjä ajattelee. Miten sitten voit testin vetäjänä tietää, mitä käyttäjä ajattelee? Tietenkin nauttimalla nokkosista, voikukan juurista, kuusenkerkästä ja unikon siemenistä tehdyn ajatustenlukurohdon ennen testiä. Jos edellä mainittuja aineksia ei ole juuri nyt saatavilla, niin voit myös pyytää osallistujaa ajattelemaan ääneen. Ääneen ajattelua voi demota palapelin tekemisen avulla.
Käytettävyystestissä koko idea on nimenomaan ajattelussa, ei tekemisessä. Jos sinua kiinnostaa vain, mitä käyttäjä tekee, siihen loistava työkalu on Hotjar. Hotjarin avulla voit esimerkiksi tallentaa videoita verkkosivuston käyttäjistä ja nähdä jokaisen vierityksen ja napin painalluksen, mitä käyttäjä tekee. Hotjarin avulla et kuitenkaan näe, mitä käyttäjä ajattelee.
Ääneen ajatteluun opastaminen
Kun käytettävyystesti tehdään kunnolla, siinä käydään esimerkin avulla läpi ohjeistus ääneen ajatteluun. Jos pyydät osallistujaa vain ajattelemaan ääneen, hän helposti alkaa selostaa, mitä on tekemässä: ”painan tuota linkkiä, avaan tämän valikon, raahaan tämän kuvan tuonne kansioon”. Tiedät että ääneen ajattelun opastus on mennyt pieleen, kun käyttäjä selostaa asioita, jotka tajuaisit, vaikka teippaisit käyttäjän suun jesarilla.
Anna itse esimerkki jonkin pikku tehtävän avulla. Tehtävä ei kuitenkaan saa liittyä testattavaan tuotteeseen. Minä käytin itse aikaisemmin paperilennokkia tai paperivenettä esimerkkinä. Siinä pystyy sivulausein jatkamaan tekemisen selittämistä myös syyn selittämisellä: ”Taitan tämän nurkan tästä mahdollisimman tiukasti, koska haluan, että kone pysyy kasassa ilmalennon aikana ja on mahdollisimman virtaviivainen.” Tämäkin opastus painottuu kuitenkin helposti liikaa tekemiseen.
Tajusin hiljattain, että palapelissä on paljon oikeanlaisia elementtejä ääneen ajatteluun. Palapeli on pikkuisen monimutkaisempi kuin paperilennokki ja siinä on värejä, muotoja ja jatkuvuutta, joiden kautta saa ilmaistua tekemisen kertomisen ja ajattelun kertomisen eroja. Kun demonstroin ääneen ajattelua testiosallistujalle, opastus menee palapelin kanssa suunnilleen näin:
Kun teet testitehtäviä, niin toivon, että ajattelet samalla ääneen. Se on tuotteen kehittämisen kannalta arvokasta tietoa. Näytän tässä palapelin avulla, mitä tarkoitan ääneen ajattelemisella. Eli luen ensin testitehtävän ääneen: ”Kokoa palapeli”. Haluan ensin löytää nurkkapalat ja reunapaloja, koska tykkään lähteä niistä liikkeelle. Kääntelen sen takia kaikki palat oikein päin, että pystyn silmäilemään, missä mitäkin on. Tuossa nurkassa on taivasta, niin yritän löytää lisää paloja, joissa on paljon sinistä. Sen jälkeen varmaan alkaa hahmottamaan jotain seuraavaa asiaa, mitä voin koettaa rakentaa. Joo näköjään tuossa on joku tyyppi, kun näkyy palanen kättä, niin koetan löytää samanvärisiä paloja siihen.
Tähän tyyliin voi siis ilmaista ajatuksiaan ääneen. Yritän kertoa siis muutakin kuin, mitä teen. Etten sano pelkästään ”otan tämän palan tästä ja laitan sen tuohon”. On hyvä jos voit kertoa muutakin kuin mitä teet. Esimerkiksi miksi teet sen mitä teet? Mitä yrität löytää? Mitä arvelet, että jostain tapahtuu? Ei kuitenkaan haittaa, jos ääneen ajattelu tuntuu oudolta. Minä saatan esittää välillä lisäkysymyksiä ja muistutella ääneen ajattelemisesta, mutta tässä ei testata sinua vaan tätä tuotetta, joten et voi tehdä mitään väärin.
Yhteenveto ääneenajattelun opastamisesta
Opastus voi olla aika vapaamuotoinen, kunhan muistat nämä kaksi asiaa:
1. Yritä ilmaista ero tekemisen selittämisen ja ajattelun selittämisen välillä.
2. Älä tee ääneen ajattelusta liian isoa juttua.
Anna osallistujan selittää tekemistä, jos ajatusten selittäminen tuntuu hänestä oudolta tai vaikealta. Kun olet tarkkana, saat selville hiljaisemmankin testikäyttäjän kanssa enemmän kuin saisit äänettömältä videolta. Pystyt testitilanteessa kuitenkin havaitsemaan käyttäjän eleitä ja katseen kohdistusta, ja aina voit kysyä tarkentavia kysymyksiä.