Jos yksi periaate käyttäjäkeskeisen suunnittelun koko teoriasta pitäisi nostaa muiden yläpuolelle, se olisi tuo otsikossa oleva: Vika ei ole koskaan käyttäjässä. Jos käyttäjä ei osaa tehdä työkalulla sitä, mihin työkalu on suunniteltu, työkalu on aika turha.

Hyvän käytettävyyden tekeminen on ennen kaikkea asennekysymys. Kun käyttöliittymää suunnittelee otsikon periaate mielessä, se pakottaa miettimään jokaista ratkaisua vielä vähän tarkemmin. Ja palautetta pitää kestää. Toisinpäin ajateltuna periaatehan tarkoittaa sitä, että jokainen ilmenevä käytettävyysongelma tarkoittaa suunnittelijan työssä olevan vikaa.

 

Kaikki tuotteet käytettävyystestataan

Käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja tuotekehittäjien on syytä muistaa, että kaikki tuotteet käytettävyystestataan lopulta. Kyse on vain siitä tapahtuuko testaaminen tuotekehityksen aikana vai julkaisun jälkeen. Koska käyttäjät tulevat lopulta kuitenkin tuomitsemaan tuotteen, miksi et antaisi heidän tehdä sitä jo kehitysvaiheessa? On paljon mukavampi saada 20 kohdan korjauslista projektin alkuvaiheessa kuin julkaisun jälkeen.

Tuskin mikään tuote on timanttisen täydellinen julkaistessa. Mutta mietipä, että kymmenen testikäyttäjää löytäisi 15 käytettävyysongelmaa, ja julkaistessa isoja ongelmia olisi enää viisi. Toinen vaihtoehto on, että julkaistessa kaikki 20 ongelmaa ovat koko käyttäjäkunnan naurun aiheena.

 

Vika on siis sinussa ja minussa

Sinä käyttöliittymäsuunnittelija tai tuotekehittäjä, ja minä käytettävyystutkija, turvaamme selustamme kaikista helpoiten osallistamalla käyttäjät jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. Kyllä me kestämme sen, että käyttöliittymä ei toimi. Me kestämme sen oikein hyvin, kun ajattelemme julkaisupäivää, että ”Onneksi tämä vika ei jäänyt lopulliseen tuotteeseen, huh.” Ja me pääsemme näkemään aitiopaikalta tuotteen kehityskaaren ensimmäisistä prototyypeistä helppokäyttöiseksi tuotteeksi asti.

Jaa, niin, mikä se käyttäjäkeskeisen suunnittelun tärkein periaate taas olikaan? Vika ei ole koskaan käyttäjässä – vaan käyttöliittymässä.