Myyntikoulutuksissa mainitaan aina se, että me olemme oikeastaan kaikki myyjiä. Tällä halutaan tietenkin korjata käsitystä, että myyntityö olisi jotenkin kiusallista, epäseksikästä, tyrkyttävää ja ärsyttävää. On aivan totta, että me kaikki myymme: mielipiteitä kavereille, kalenteriehdotuksia puolisolle, kumpparit Facebookissa, terveysruokaa lapsille. Ei kaikkien kuitenkaan tarvitse osata ammatikseen myydä, mutta käyttöliittymäsuunnittelija ei pääse tästä pälkähästä. Miksi, jatka lukemista.

 

Mitä käyttöliittymäsuunnittelija tekee?

Käyttöliittymäsuunnittelija suunnittelee käyttöliittymiä. Käyttöliittymä on se, millä käyttäjä on vuorovaikutuksessa laitteen tai työkalun kanssa. Saksien käyttöliittymä on mukavasti muotoillut sormensijat. Oven käyttöliittymä on kahva ja lukko. WhatsAppilla on graafinen käyttöliittymä.

Jotta voit tehdä hyvän käyttöliittymän, sinun on kyseltävä ja kuunneltava, mitä käyttäjä tarvitsee. Ehdotan tämän kirjoituksen lopussa kysymyksiä, joita käyttäjälle kannattaa esittää. Nyt keskitytään kuitenkin ensin siihen myymiseen.

 

Miksi käyttöliittymäsuunnittelija on kuin myyjä?

Myyntitilanteen voi jakaa esimerkiksi tällaisiin osa-alueisiin:

1. Aloitus: Ota asiallinen kontakti ja anna hyvä ensivaikutelma itsestäsi. Kyllä, tämä koskee myös käyttöliittymäsuunnittelijaa.

2. Kartoitus: Tämä on myymisen tärkein vaihe. Miten voisit auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, jos et tiedä, mikä hänen ongelmansa on. Kysy, kysy ja kysy. Klassikko sananparsi sanoo, että ihmisellä on kaksi korvaa ja vain yksi suu. Selitys tälle on looginen. Kuuntele enemmän, puhu itse vähemmän. Kyllä, tämä koskee myös käyttöliittymäsuunnittelijaa.

3. Ehdotus: Ehdota asiakkaalle ratkaisua. Mitä paremmin hoidit kartoitusvaiheen, sitä paremmin ehdotuksesi kolahtaa asiakkaaseen. Aivan samalla tavalla toimii käyttöliittymäsuunnittelukin. Jos osasit kysyä ja kaivaa käyttäjältä tietoosi hänen nykyisen arkensa toimintatavat, osaat ehdottaa hyvää käyttöliittymää asian hoitamiseen tulevaisuudessa helpommin.

4. Argumentointi: Asiakas todennäköisesti esittää vastaväitteitä ehdotuksellesi, vaikka se olisi ollut kuinka hyvä. Parhaassakin ratkaisussa on asiakkaan kannalta ainakin yksi ongelma – se on erilainen kuin vanha tapa. Ihminen joutuu muuttaa toimintaansa ja sehän ärrimurrittaa kenet vain. Käyttöliittymäsuunnittelun tapauksessa argumentointivaihe tarkoittaa ehdotuksen hienosäätämistä palautteen perusteella. Käyttäjä hahmottaa todellisuuden vasta, kun lyöt ensimmäisen ehdotuksen päin naamaa. Siitä alkaa käyttöliittymän hienosäätö, käytettävyysongelmien karsiminen ja toimintojen suuntaaminen eniten hyödyttäviin. Erilaiset käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät auttavat tässä.

5. Klousaus: PAM, tehdään kaupat! Kun jokainen vastaväite on kumottu, asiakas on valmis ostamaan. Samalla tavalla käyttäjä on valmis ostamaan käyttöliittymän, kun se vastaa hänen omaa käsitystään helposta ja yksinkertaisesta.

 

Kaupat tuli, mitä nyt?

Tärkein vaihe on nyt tehty. Jos ei olisi myyntiä, ei olisi työtäkään. Jos ei ole käyttöliittymää – ei tuotetta voi käyttää. Mitä paremmin myyjä on selvittänyt asiakkaan tarpeet, sitä helpompaa on toimittaa hänelle luvattu tuote. Äläkä yhtään viisastele siellä, että tämä liittyisi vain räätälöityihin palveluihin. Hyvä kartoitus auttaa yhtä lailla valmiin tuotteen myyjää. Pullapitkonkin myynnissä voit kartoittaa, mihin tarkoitukseen se tulee, milloin ja kenelle. ”Aijaa, työyhteisölle iltapäiväkaffeille. Ota varuilta toinenkin. Ei ainakaan tule kenellekään paha mieli, jos jää ilman.”

Hyvin kartoitetut käyttöliittymän tarpeet on mukava viedä koodareille työstettäväksi. Käyttäjien kanssa loppuun hiottu ratkaisu on suoraviivaista, helppoa ja edullista toteuttaa.

Hyvin kartoitettu käyttöliittymätarve säästää itse asiassa valtavasti rahaa projektin kaikilta osapuolilta. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tunnettu nyrkkisääntö sanoo, että projektin alkuvaiheessa korjattu käytettävyysongelma maksaa euron, keskivaiheilla korjaaminen 10 euroa ja julkaisun jälkeen 100 euroa. Alkupäässä joudut pahimmassakin tapauksessa muuttaa vain paperilla olevaa suunnitelmaa. Loppupäässä joudut muuttamaan valmista ratkaisua ja kaikkea siihen kytköksissä olevaa, ja vielä markkinoimaan uuden ratkaisun olemassa oleville käyttäjille. Pahinta on tietenkin se, jos ongelmaa ei korjata ollenkaan. Sen kustannuksina tulevat koulutukset, tuotetuki, hankala myytävyys, työkalun tehottomuus käyttäjälle och så vidare.

 

Mitä käyttäjiltä kannattaa kysyä?

Tässä esimerkkejä joistakin kysymyksistä, joiden esittäminen auttaa käyttöliittymäsuunnittelijaa ymmärtämään, miten käyttäjää voisi mahdollisimman hyvin auttaa:

1. Onko nykyisessä tavassa jotain post-it-lapuille tehtyjä muistisääntöjä tai vastaavia, jotta ei tulisi virheitä?

2. Onko nykyisissä työkaluissa tehty kikkakolmosia ominaisuuksille, jotka haittaavat käyttöä? Tämä on tyypillistä esimerkiki työkoneissa. Turvalaite tai jokin nappi saattaa olla teipattu sivuun, ettei se häiritse työtä.

3. Mitä häiriöitä päivittäisessä työskentelyssä tulee? Näitä ovat esimerkiksi työn keskeyttävät puhelut, sähköpostit, hajoilevat työkalut jne.

4. Mikä on tärkein tehtävä, mitä teet kyseessä olevalla työkalulla? Montako muuta vaihetta pitää suorittaa ennen tuota tärkeintä tehtävää?

5. Pystytkö opastamaan nykyisen tuotteen käytön minuutissa?

6. Mitä tapahtuu, jos nykyistä tuotetta käyttää väärin?

7. Jos kyseessä on graafinen käyttöliittymä, millä laitteella sitä käytetään ja missä kaikkialla?

8. Käytetäänkö tuotetta ympäristössä, jossa olosuhteet voivat häiritä käyttöä? Verkkosignaalin puuttuminen, huonot säät tai pimeys esimerkiksi vaikuttavat olennaisesti suunnitteluun.

9. Mitä muita laitteita, sovelluksia ja työkaluja käytätte? Näissä jatkokysymyksenä tulee se, onko muissa tuotteissa värikoodeja, kuvakkeita tai muita tuttuja asioita, joita kannattaa hyödyntää uudessakin käyttöliittymässä. Voi olla myös niin, että sekaannuksen vuoksi samoja juttuja ei missään nimessä pidä hyödyntää.

Tässä on vain kourallinen kysymyksiä, mutta oikeanlaisella uteliaisuudella niistä keksii kyllä jatkokysymyksiä. Ihmiset aina puhuvat mielellään itsestään ja työstään, joten käyttöliittymäsuunnittelijan ja myyjän tärkein tehtävä on kuunnella ja kysyä lisää.

Jos sinulle tulee hyviä kysymyksiä mieleen, mitä olet itse esittänyt tai sinulle on esitetty myyntitilanteissa, jaa ne toki kommenteissa.