Käytettävyystoimisto on startupin paras kaveri

Käytettävyystoimisto on pulju, jonka tärkein tavoite on tehdä asiakkaidensa tuotteista helppokäyttöisiä. Siihen hyödynnetään erilaisia käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä. Startup on puolestaan nuori tai nuorehko yritys, joka kehittää jotakin uudenlaista tuotetta. Lisäksi Kielikello-sivuston mukaan startup ei vielä tuota voittoa. Hauska tarkennus.

Omassa päässäni startup-käsitteeseen liittyy vielä olennaisena erilaisuus. Yritys tulee markkinoille uudella, erilaisella ratkaisulla. Jos Jartsa ryhtyy R-kioskiyrittäjäksi, niin se ei mielestäni ole startup-toimintaa. Mutta jos hän aikoo perustaa kioskin, jossa ei ole ollenkaan henkilökuntaa, niin siinä on jo jotain uutta ja erilaista.

 

Mihin startup tarvitsee käytettävyystoimistoa?

Ajatellaanpa nyt Jartsan henkilökunnatonta kioskia. Mitä vähemmän kyse on ihmisen ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta, sitä tärkeämpään rooliin nousee ihmisen ja teknologian vuorovaikutus. Kun teknologia on vastuussa siitä, että asiakas saa ostettua, kannattaa todellakin panostaa siihen, että asiakas ja teknologia ymmärtävät toisiaan.

 

Jartsa tarvitsee rahaa

Henkilökunnattomassa kaupassa on monta mielenkiintoista ratkaistavaa kysymystä. En varmasti keksi niistä kuin promillen, mutta nekin jo ovat selkeästi vuorovaikutuspainotteisia. Ja niihin kaikkiin tarvitaan rahaa.

Ovatko ovet aina auki vai miten asiakas pääsee sisälle? Jartsa tarvitsee jonkinlaista ovi- ja lukkoautomatiikkaa ja se taitaa maksaa jotakin.

Miten asiakas maksaa ostoksensa? Kassalla ei ole ihmistä ottamassa rahaa vastaan. Oletettavasti Jartsa tarvitsee jonkinlaisen korttimaksupäätteen ja ehkä jopa käteismaksun mahdollistavan koneen. Taitaa nuokin maksaa jonkin verran.

Mistä kassa ylipäätään tietää, minkä hintaiset ostoksista tuli? Jartsa tarvitsee siis lukulaitteen, jota asiakas osaa itse käyttää. Maksanee jotain sekin.

Mitä jos joku varastaa jotain? Huonon käytöksen hillitsemiseksi on ehkä aiheellista viritellä myös turvakamerat sekä ainakin arvokkaimpiin tuotteisiin siruja, jotka ulko-ovi tunnistaa maksetuiksi tai maksamattomiksi. Kenties tästä lähtee automaattinen hälytys vartiointiliikkeelle ja Jartsalle itselleen. Ei näitäkään ilmaiseksi saa.

Käytettävyystoimisto ei ole mikään rahoittaja, joka vippaa Jartsalle rahat kaikkiin yllämainittuihin leluihin. Mutta käytettävyystoimisto auttaa Jartsaa löytämään yllä oleviin asioihin käyttäjäystävälliset ratkaisut. Lisäksi Jartsalle hankitaan olennaista käyttäjätietoa, jonka avulla oikeat rahoittajat on helpompi puhua mukaan.

 

Jartsa tarvitsee prototyypin

Ennen kuin Jartsa ryntää tuhlaamaan kaikki rahansa kivoihin teknisiin vempeleisiin, kannattaa varmistaa, että tulevat asiakkaat osaavat niitä käyttää. Käytettävyystoimiston kanssa Jartsa voi tehdä prototyypin vaikka koko kaupasta, mutta ainakin olennaisimmista osa-alueista: tuotteiden piippaamisesta ja maksamisesta.

Ensimmäiset prototyypit voivat olla paperisia tai pahvisia vempeleitä, joita näytetään heti jo oikeille asiakkaille. Ihminen voi toimia prototyypin ”aivoina” ja vaihtaa vaikka post it -lapuilla näkymää, joka laitteessa milloinkin on. Näin saadaan jo aikaisessa vaiheessa selville, ymmärtääkö asiakas, miten laite toimii.

Prototyyppien kanssa kannattaa toimia niin, että ainakin pari kierrosta kehitetään askarreltua versiota ennen kuin siirrytään oikeaan tekniikkaan. Ensimmäisessä versiossa havaitaan todennäköisesti monta käytettävyysongelmaa, seuraavassa vähän vähemmän. Ja niin edelleen. Jos kyseessä olisi oikea laite, muutosten tekeminen olisi hidasta. Askarreltuun prototyyppiin tehdään muokkaukset hetkessä teipillä, pyyhekumilla, kynällä, saksilla tai vastaavalla.

 

Jartsan täytyy testata

Käytettävyysongelmia voi havaita jo itse, kun tekee prototyyppiä. Olennaisinta on kuitenkin näyttää prototyyppiä oikeille asiakkaille ja antaa heille tehtäviä: Osta kaksi pakettia jauhelihaa, maitopurkki ja lauantaimakkaraa. Kun asiakas yrittää saada asian hoidetuksi prototyypillä, siinä huomataan mahdolliset käytettävyysongelmat.

Ajattele jos testaaminen tehtäisiin vasta, kun kaikki laitteet ja värkit on hankittu. Rahaa on palanut tonnitolkulla. Siinä vaiheessa on ikävä huomata, että homma ei pelitä. Prototyypillä testaaminen on paljon järkevämpää kustannusmielessä. Tietenkin testejä kannattaa tehdä sitten vielä oikealla laitteistollakin, mutta ne testit voi tehdä hyvällä mielellä, kun tietää perustan olevan kunnossa.

Prototyypin testaaminen ei ole vain käyttäjää varten. Samalla kun testejä videoidaan käytettävyysongelmien havaitsemistarkoituksessa, saadaan myös hyvää materiaalia rahoittajille. Kun prototyyppi on sillä tasolla, että käyttäjät osaavat hyvin asiansa, tällainen sujuva käyttökerta toimii videomuodossa erinomaisesti keskusteluvälineenä.

Jartsan on mukava näyttää rahoittajaehdokkaalle video, jossa asiakas tulee, ottaa tuotteet, maksaa ja lähtee. Yksi vaihtoehto on toki selittää, että ”Tää asiakas niinku tulee tohon kauppaan. Siis tosta ovesta. Ja se tarttee siinä kortin. Sit sen täytyy ottaa toi viivakoodinlukija ja se sillä maksaa noi tuotteet. Eiku siis se ottaa noita tuotteita hyllystä. Siis eihän se ota, kun pitää ne maksaakin, mutta siis…”

 

Jartsa ja käytettävyystoimisto

Startup-yrityksen menestykseen vaikuttaa moni asia. Ovatko ihmiset valmiita uudenlaiseen ratkaisuun? Onko uusi ratkaisu helpompi tai halvempi kuin vanha? Tunteeko asiakas itsensä paremmaksi, kun asioi Jartsan putiikissa? Onko sijainti hyvä – entä valikoima?

Käytettävyystoimisto ei osaa vastata kaikkiin kysymyksiin, mutta ratkaisun helppouteen kyllä. Helppous yksin ei takaa onnistumista, mutta surkea asiakaskokemus voi kyllä varmistaa epäonnistumisen.

Oletko sinä Käytettävyystoimisto Handlaamon seuraava Jartsa, Ota yhteyttä!